Tai stoikiometrinen seos kuten nykyään sanotaan. Kun bensiiniä poltetaan stoikiometrisellä seoksella, silloin kaikki happi käytetään siten, että kaikki bensiini palaa. Tämä on siis optimaalinen palotapahtuma etenkin päästöjen osalta.
Bensiinikilon polttaminen vaatii stoikiometriseen seokseen 14,7 kiloa ilmaa. Usein puhutaan AFR:stä eli Air-to-fuel-ratio. AFR:n ollessa 14,7:1 ollaan stoikiometrisessä seoksessa.
Mikä sitten on lambda-arvo? Lambda arvo on AFR jaettuna stoikiometrisen seoksen arvolla 14,7. Eli jos mennään todella laihalla, vaikkapa AFR:n ollessa 16:1. Jaetaan AFR arvolla 14,7 jolloin tuloksena on noin 1,09. Jos kaasutinkoneella päästään lambda-arvoissa 0,85-1,05 alueelle koko käyntialueella niin on todennäköistä, että laite kulkee mukavasti ja on varsin taloudellinen. AFR on usein helpompi lukea ja hahmottaa ja silloin puhutaan arvoista 12-15,5. Tasakaasuajossa voidaan olla laihemmassa päässä ja kiihdytyksissä käydään vähän rikkaammassa päädyssä.
Käytännössä siis lambda-anturilla mitataan jäännöshapen määrää pakokaasusta. Arvoissa korkeampi lukema tarkoittaa laihempaa seosta.
Nimimerkki Jokari kirjoitti Ladakerhon
keskustelualueella hyvän tekstin AFR:stä ja tavoitearvoista. Saman nimimerkin kirjoitukset Weberin DGV:stä ovat lukemisen arvoisia.
"Nyt jos joku päätyy ostamaan laajakaistan ja on hakoteillä mihin arvoihin pitäisi pyrkiä tietyillä osa-alueilla niin tässäpä pieni tiivistys. Arvot AFR:nä, jos joku ymmärtää lambdana paremmin niin jakakoon AFR:n stokiömetrisen seoksen arvolla eli 14,7. Eli esimerkiksi AFR 15 = 15:14,7 = λ 1,02
- Tasakaasuajo. Sanotaan nyt välillä 40-120 km/h. AFR 14-15,5. Tavoitearvoksi kannattaa ottaa noin 14,7, joka takaa taatusti nykimättömän kulun ja pienen kulutuksen. 16 on liika laihalla kaasarimoottorissa, tuntuu jo kaasuvasteessa ja alkaa tuntua myös nykimisenä. Älä väännä siis seosta väkisin liian laihalle, siitä ei seuraa kuin kulutuksen nousu ja kuumeneva kone. Tasakaasuajon seossuhde on kaasarimoottorissa aina kompromissi, usein 40-60 vauhti on hieman rikkaammalla (AFR 13,6 -14,3) mutta tästä eteenpäin rupeaa laihenemaan sinne 120 km/h todelliseen saakka jossa ykköskurkku alkaa menemään jo rikkaalle kun se on kokonaan auki. Tarkista seos joka nopeudella.
- Kiihdytys. Alkaa tasakaasuajon seossuhteesta ja isommalla kaasulla alkaa menemään rikkaalle päin. Aivan kevyessä kiihdytyksessä AFR 14-15 käy, mutta isommalla kaasun avautumalla pitäisi alkaa menemään noin AFR 12.8-13.5.
- Täyskaasu. Molemmat/kaikki kurkut auki. AFR 12,2-13. Tavoitearvoksi kannattaa ottaa AFR 12,5 -12,6 joka on sopiva vapaastihengittävälle. Kiertävämpi kone voi tuottaa eniten tehoa noin 13 seossuhteella, mutta Ladan vakiomoottori haluaa hieman paksumpaa seosta, jotta "voima" säilyy. Alle 12 seossuhteella teho laskee ja kierrosten kerääminen kestää koska kone ei meinaa jaksaa polttaa seosta kunnolla.
Muista testata niin pitkälle kuin kone kiertää jotta saa selville myös ilmasuuttimien oikean koon. Yli 13.3 AFR on liika laihalla täyskaasulla.
Edellä mainittu koskee siis vain vapaastihengittäviä, turboautot haluaa kaasu pohjassa ajaessa jotain 11-12 väliltä, tehokkaimmat jopa AFR 10,5."
En pystyisi tuota paremmin kiteyttämään joten lainasin tuon koko kirjoituksen.