Auto tuli viime viikolla takaisin.
Auto on siis korjattu Vilnassa, missä työn alla on ollut tällä hetkellä kaksi muutakin autoa; Fiat 127 Fiorino 1987 ja Volkswagen Caddy GT 1987.
Vein Caddyn muistaakseni joulukuussa, ja samalla ostin täältä uudet talvirenkaat ja vanteet Polleen. Vanteet löysin autopurkamolta. Niille annettiin perusteellinen elektrolyysikäsittely ja kiillotus teräsharjalla. Ruoste pakeni kuten voi odottaa. Tarkoitus tuolloin oli ajaa polle takaisin, mutta siinä oli vielä jotain säätöä, joten tämä unohdettiin. Vanteet maalattiin Vilnassa alkuperäisen väriseksi ja renkaat tasapainoteltiin paikalleen.
Pollea viedessä noin 150 kilometriä ennen vilnaa auto alkoi polttaa öljynpainevaloa. Sitä ennen autosta oli loppunut sähkö, ja se sammui tämän takia. Vikaa ei löytynyt. Öljystä ei ollut pulaa, ja sähköä riitti kun sitä ensin saatiin erään Liettualaisen Audista. On muuten tuo auttaminen tien päällä ihan omaa tasoaan, kaverit kun tietävät mitä näillä bonkeilla ajaminen on.
En muistanut tätä episodia ennenkuin lähdin ajamaan takaisin. Hihna soi kuin viulu ja kumi kärysi. Kiristimme hihnan ja öljynpainevalo paloi aina kun kierrokset putosivat tyhjäkäynnille. Sähköstä ei nyt ollut pulaa, vaan latausjännite nousi ja nousi, kunnes oli 17,5V Liettuan ja Latvian rajalla. Samalla auto kävi jo varsin huonosti.
- M Motors Latvija
- m_motors_latvija_03.png (491.95 KiB) Katsottu 207031 kertaa
Kello oli jo yli kuusi illalla ja paikat alkoivat olla kiinni. Fiilis oli että matka loppuu ihan justiinsa, sitten alkaa improvisointi. Sitten tien varressa oli heti Latvian puolella autoserviss (M Motors). Portti oli auki kun hinausauto purki isoa bemaria, joten kurvasin sisään. Tarjoilin englantia, mutta mies oli sitä ikäluokkaa joka puhuikin saksaa, joten jatkoimme sillä. Selitin että auto käy huonosti. Avasin konepellin ja sain autokorjaajan tunnistamaan tekniikan; "Ziguli!". Samassa soitto jonnekin, volttimittari hallin puolelta ja diagnoosi oli valmis. Ylilataus. Jännite oli tuon 17,5V ja se rikkoo sytytysjärjestelmän ja antaa kipinää väärään aikaan.
- M Motors Latvija
- m_motors_latvija_05.png (529.13 KiB) Katsottu 207031 kertaa
Lataussäätimen kansi auki, ja sieltä paljastui mekaaninen rele jonka toiminta on yksinkertaista kuin aika itse. Kun jännite nousee, magneetti vetää lujempaa ja avaa latauskytkennän. Sitten jännite alkaa laskea ja magneetin veto hiipuu ja kytkee latauksen jälleen päälle. Koko kikkare oli vain hyytynyt kiinni käytön puutteen vuoksi, eli sitä hieman herättelemällä ongelma poistui.
- M Motors Latvija
- m_motors_latvija_02.png (565.64 KiB) Katsottu 207031 kertaa
Ylijännite oli rikkonut myös toisen ajovalon. Varaosaa ei löytynyt, joten osa irrotettiin firman työautosta.
"Jetzt nach Hause fahren" -tokaisi mies ja löi luukun kiinni. Kiittelin ja kaivoin taskusta sata litiä ja kumpikin oli tyytyväinen. Auto toimi kuin ajatus tuon jälkeen. Myöhästyin tosin laivalta ja yövyin Tallinnassa. Aamulla parin asteen pakkasessa autoa sai veivata jonkin tovin että se lähti käyntiin.
Tankkasin auton kolme kertaa tuon 600 kilometrin matkalla, lähinnä siksi että saisin tankkiin kertyneen veden pakenemaan, ja samalla yhden vikakohteen vähemmäksi jos bensaa riittää koko ajan. Kullakin pysähdyskerralla ihmiset tulivat kummastelemaan mikä auto on.
Seuraavaksi onkin auton katsastus, 30.4. , jolloin haistelen mitä kaikkea siihen täytyy tehdä että museointi onnistuu.
Ainakin pakoputki on imporivisoitu, mutta löysin kaikki uudet osat Britanniasta. Britannia on muutenkin paikka jossa autoja on paljon, joten osia on poikkeuksellisen hyvin saatavilla, jopa paremmin kuin puolassa. Puolassa ongelma on saada tavara perille. Osia kyllä on, mutta ne eivät koskaan pääse perille?
