FSO Suomessa

FSO Polle Pick-up

FSO-autojen historia Suomessa ulottuu aina 1950-luvun alkuhämäriin, jolloin FSO Warszawaa tuotiin Suomeen. Ennen autokaupan vapautumista Warszawa oli hyvin perusteltu autovalinta sen ollessa yksinkertaista ja kestävää rakennetta ja hankintahinnaltaan edullinen. 1960-luvulla ollutta pientä taukoa lukuunottamatta FSO-autoja myytiin yhtäjaksoisesti aina vuoteen 1991 asti, jolloin uudet päästömääräykset estivät uusien Poloneesien myynnin. Vuonna 2008 FSO-autojen myynti alkoi uudelleen Chevrolet Aveon muodossa. FSO:n brändillä autoa ei kuitenkaan myydä, ja myyntiorganisaatio on hyvin hiljainen auton puolalaisista juurista. Tämä lienee varsin normaalia ottaen huomioon että nyky-FSO on käytännössä vain kokoonpanotehdas.

Polski-Fiat 125p

Klassinen Polski-Fiat oli kaikista suosituin FSO-malli Suomessa yli 11000 kappaleen myynnillään. 1970-luvulla myyntiä veti henkilöautomalli kun 1980-luvulla myydyin malli oli lievää kulttimainettakin saanut Pick-Up.

Finn Special

Finn Special oli maahantuojan erikoisvarustelema versio. Tyylillisesti jäljilteltiin "Polski Fiat Akropolis"-ralliautoa. Autoa oli paranneltu paremmilla iskunvaimentimilla, vauhtiraidoilla ja lisävaloilla.

Polski-Fiat Lapponia

Lapponia

Lapponia oli 1970-luvun lopun myynninedistämismalli, jossa oli Blaupunktin stereot, lampunpesimet, kattoluukku, tummennettu tuulilasi ja pölykapselit.

Polle

FSO 1500 Pick-Up Pollesta oli kaupan myös umpipakettiautomalli, jossa oli lavan päälle asennettuna verrattain huteraa tekoa oleva Arteknon valtava lavakate. Malli oli varsin hupaisan näköinen eikä kovin käytännöllinen lastauskynnyksen ollessa todella korkea ja "kontin" muodon epäkäytännöllinen. Useimmat lavakatteet ovat varsin pian poistettu käytöstä kehnona viritelmänä.

Pollea Suometettiin myös nimeämällä se kryptisen FSO 1500 Pick-upin sijaan pelkästään FSO Polleksi, joka kieltämättä on varsin iskevä nimi ja sopii hyvin yhteen auton luonteen kanssa.

FSO Polonez 1.5 SLE Special 1987 "Akwarium"

Polonez Suomessa

Polonezin myyntimenestys jäi selvästi jälkeen Polski-Fiatin menestyksestä. Autoja rekisteröitiin Suomen liikenteeseen yhteensä 4075 kappaletta. Parhaiten Poloneesi kävi kaupaksi 1980-luvun loppuvuosina uuden, kevyemmän näköisen Akwarium-korimallin tultua markkinoille. Myös loppuaikojen laajempi mallivalikoima auttoi ostajia löytämään juuri sopivan mallin. Saman vuosikymmenen alussa sen sijaan kärsittiin pahoista laatu- ja saatavuusongelmista eikä Puolan sisäpoliittinen tilannekaan juuri kannustanut ostajia. Vuotuiset myyntimäärät vaihtelivat 135-680 auton välillä.

Auton mainonta painottui alkuvuosina suuresti Poloneesin verraten edullisen hinnan korostamiseen, esimerkiksi mainoslauseella: "Poloneesi toteuttaa länsimaisen autoajattelun järkihintaan." 1980-luvun loppuvuosina oli suuri asuntovaunubuumi, ja Polonezin mainonnassa tätä hyödynnettiin surutta. Auto kun oli varsin painava niin sillä sai vetää jopa 1140 kilogrammaa painavaa vaunua. Myös verrattain tehokas moottori ja takavetoisuus laskettiin eduksi peräkärryn vedossa. Samalla korostettiin myös halpaa hintaa, laajaa varustelua, hyvää suunnittelua ja modernia tuotantotekniikkaa. Akwarium-korimallin tultua myyntiin 1987 mainonta muuttui käytännönläheisemmäksi ja korostettiin vanhojen etujen lisäksi erityisesti auton sopivuutta Suomen oloihin. Kuitenkin viimeisinä vuosina Polonezin markkinointi oli varsin hiljaista.

EdustusPoloneesi

EdustusPoloneesi

Polonezin tullessa markkinoille maahantuoja teki autosta oman lisävarustellun version DL-varustepaketilla, jota asennettiin myös mm. Iso-Britanniassa autoihin. Paketti sisälsi italialaisvalmisteiset alumiinivanteet, vinyylikaton ja tummennetun tuulilasin. DL-varustepaketti oli saatavissa vuosina 1979-1982. Varustepaketin lisähinta oli varsin kohtuullinen 2650 mk. Autoa mainostettiin aktiivisesti juhlavalla EdustusPoloneesi-nimikkeellä. Silti järin suosituksi lisävarustelu ei noussut.

Special

Maanteho OY oli jo Polski Fiatin aikana kunnostautunut autojen varustelussa. Uuden Akwarium-korimallin esittelyn yhteydessä vuonna 1987 maahantuoja lanseerasi Special-mallin, joka oli tehty LE-mallista. Myöhemmin Special-varustelun sai myös SLE:hen, 1.5 ja 1.6 litraisten moottoreiden yhteyteen. Eniten Specialissa lisäarvoa tarjosi paremmin muotoillut istuimet, jotka sai lisähinnasta myös C-malliin (CEX ja SCEX). Special-varustelun hinta oli perusmallin hinta lisättynä 10 000 markalla. Paketti oli varsin suosittu vaikka auton hinta kasvoi yli neljänneksellä. Special-varustelu sisälsi:

SLE Specialin edustavat sisätilat

• Suomessa verhoillut, lämmitetyt plyysi-istuimet. Etupenkkien istuinosa Recaro-tyylinen, selkänoja Saab-mallinen. Takapenkki muotoiltu kahdelle matkustajalle, takapääntuet SLE Specialissa (ei pääntukia LE Specialissa). Takaselkänoja kaatuu monikäyttöasentoon kahdessa osassa. Verhoilu vaalean harmaa mustilla reunoilla.
• SLE Special-mallissa myös oviverhoilu Special-plyyshillä salmiakkikuvioisin ompelein
• Finlandia 2000-kattoluukku
• Alumiinivanteet, eri malleja
• Kylkiteippaus

Lehdistössä

FSO-autot saivat monesti ensimmäisissä testeissä aina hyviä arvioita. Tekniikan Maailma totesi Polski-Fiatin parhaaksi itäautoksi, mitä ovat ajaneet puutteista ja epäkohdista huolimatta. Tuulilasi taas totesi koeajon aikana havaitut ongelmat esituotantosarjan äärimmäisen harvinaisiksi huoliksi. Poloneesi todettiin usein erittäin edulliseksi tarjoamiinsa ominaisuuksiin nähden. Polttoaineen kulutus kuitenkin nähtiin aina haittana. 1980-luvun loppupuolen artikkeleissa laatukysymykset korostuivat.

Polonez Tuulilasissa

FSO Polonez sai varsin tyrmääviä arvioita Tuulilasi-lehden testeissä. Halpojen autojen vertailussa vuodelta 1983 oli kokonainen infolaatikko omistettu Polonezin toimintahäiriöille. Numeron 8/88 koeajo-Poloneesi sai myös varsin negatiivisen arvion, jossa moitittiin esimerkiksi huonoa käyntiä ja yleistä kankeutta. Tässäkään testissä ei päästy ilman ongelmia. Käynnistysvaikeuksista epäiltiin "Puolan johtoa" vaikka "äänekäs käynnistin saikin työvoiton joka kerta".

Tuulilasin yleisönosastolla alkoi molempien testien jälkeen raju väittely Poloneesista. Polonezin kannattajat kehuivat vuolaasti autoaan kun taas vastustajat kertoivat kauhutarinoita mm. vasta ostetun auton katkenneista kampiakseleista yms. Monesti mielipidekirjoituksille kertyi vastineita jopa puoli vuotta.

Elokuvissa

Punainen Polle Pick-up oli Pulttibois-tähtien ajokkina elokuvassa Rampe & Naukkis - Kaikkien aikojen superpari (1990), jossa oli myös ajan Suomileffoilla harvinainen takaa-ajokohtaus joka päättyi lyhyen lentomatkan jälkeen näreikköön.

Maahantuoja

Polski-Fiatin tultua Suomen markkinoille 1972 tuonnista vastasi Wi-Auto OY Autola. Vuonna 1975 Wi-Auto lopetti, ja Polskin tuontia alkoi hoitamaan Pol-Mot Oy, joka sittemmin muuttui Polmot Oy:ksi. Polmotin osake-enemmistö oli maaliskuusta 1979 alkaen SOK:n hallussa. Muutaman vuoden päästä nimi vaihtui Maanteho Oy:ksi, huhujen mukaan siksi, että Puolassa ei pidetty siitä, että Polmotin nimi oli niin liki Puolan valtion autoteollisuuden käytössä ollutta POLMO-nimeä.

Maahantuoja modifioi autoja aktiivisesti paremmiksi. Polmotille/Maanteholle FSO-tuotteet olivat kuitenkin vain sivubisnes merkittävimmän liikevaihdon muodostuessa puolalaisista työkoneista, mm. Ursus-traktoreista. 1980-luvun loppua kohden alkoi selvästi näkymään bisneksen tappiollisuus, joten FSO-markkinointi vähennettiin minimiin.

FSO-myynti taulukoituna

Taulukossa on kunkin vuoden Polski-Fiat-pohjaisten FSO-autojen myyntimäärä ja liikennekäytössä olevien autojen määrä. Warszawia on 2 kpl liikennekäytössä vuosilta 1958 ja 1961. Koska tilasto on lokakuulta, mahdollisesti osa kesäkäytössä olevista FSO-autoista on poistettu liikennekäytöstä jo lokakuussa ja todellinen autojen määrä on hieman suurempi.

Apua otetaan vastaan taulukon tietojen täydentämiseksi, kysymysmerkit tulee saada pois!

* Rekisteröintimäärät kunkin vuoden Tekniikan Maailma-lehdestä
** Liikennekäytössä 1.10.2019, Lähde Traficom, ajoneuvojen avoin data
*** Maahantuotujen autojen määrä. Lähde FSO-tehtaan 50-vuotisjuhlahistoriikki

Kehityssuunta

Liikennekäytössä olevien FSO-autojen määrä laskee tasaisesti hidastuvaa tahtia. Pitkällä aikavälillä — klubi on seurannut kehitystä vuodesta 2008 alkaen — FSO-autojen määrä vakiintunee muutamaan kymmeneen. Autokanta on noudattanut suurin piirtein logaritmista mallia autojen poistumassa. Nykyinen vauhti viittaa siihen, että kirjoitushetken (alkuvuosi 2020, uusin tilasto lokakuulta 2019) 54 autosta tullaan laskemaan reiluun 40 autoon 2020-luvun puoliväliin mennessä. Katsotaan, miten ennustus pitää paikkansa!

Lisää aiheesta löytyy Säilyneet ajoneuvot-sivulla.